Siirry ylös
26.6.2012 16:00
Raakavesilähteen laatu ja purkuvesistöstä riippuvat jätevesien puhdistusvaatimukset vaikuttavat merkittävästi vesihuoltolaitosten tuotantokustannuksiin.

Vesihuoltomaksut nousseet maltillisesti

Vesilaitosyhdistyksen kyselyn tulokset osoittavat vesihuoltomaksujen nousseen maltillisesti. Talous- ja jäteveden yhteenlasketun käyttömaksun mediaaniarvo veroineen oli helmikuussa 3,56 €/m3, mikä on viisi senttiä eli noin 1,4 % edellisvuotta enemmän.

Vesihuoltomaksujen kehittymistä on yleensä tarkasteltu vesilaitosten käyttömaksujen ja viemärilaitosten käyttömaksujen perusteella. Molemmat maksut perustuvat kuluttajalle myytyyn vesimäärään. Maksut vesikuutiometriä kohden ovat laitoksen toiminta-alueella käytännössä samat kuluttajasta ja kulutetusta vesimäärästä riippumatta.

 
Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat maksavat useilla laitoksilla liittymismaksua verkkoon liittymisestä. Esim. omakotitalojen liittymismaksut vaihtelevat välillä 0 – 15 000 € laitoksesta riippuen. Samoin useilla laitoksilla peritään erillistä vesimittarimaksua tai kiinteää
perusmaksua. Omakotitalojen kiinteät vuotuiset maksut vaihtelevat välillä 0 – 500 €.
 
Vesihuoltolaitosten taksojen rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri laitoksilla. Tämän vuoksi on otettu käyttöön käsite "vertailuhinta". Vertailuhinta on laskettu lisäämällä käyttömaksuun (€/m3) veden kulutuksesta riippumattomat ns. kiinteät maksut (perus- ja mittarimaksut) jaettuna esimerkkikiinteistön veden kulutuksella. Viemärilaitosten osalta kiinteään maksuun on perusmaksun lisäksi laskettu mukaan mahdollinen erillinen hulevesimaksu. Liittymismaksusta on vuosikustannuksena otettu huomioon 3 prosenttia liittymismaksusta, joka vastaa pitkän aikavälin reaalikorkoa liittymismaksuun sijoitetulle pääomalle. Liittymismaksun vuosikustannus on jaettu esimerkkikiinteistön veden kulutuksella ja lisätty vertailuhintaan.
 
Näin laskettu vertailuhinta vastaa kohtuullisella tarkkuudella kuluttajalle veden käytöstä aiheutuvia kustannuksia vesikuutiometrille laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä on pidetty toisaalta kolmen henkilön asuttamaa tavanomaista omakotitaloa (180 m3/vuosi) ja toisaalta 75 asukkaan 30
huoneiston kerrostaloa (5.000 m3/vuosi).
 
VVY:n jäsenlaitoksissa talous- ja jäteveden yhteenlaskettu arvonlisäverollinen vertailuhinnan mediaani pientaloissa oli 4,72 €/m3 ja kerrostaloissa 3,85 €/m3. Maksut ovat pientaloissa 4,4 prosenttia ja kerrostaloissa 2,9 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Liittymismaksun mediaani puolestaan oli pientaloissa 3 200 euroa ja keskiarvo 3 895 euroa, kun liityttiin sekä vesijohtoon että viemäriin (niissä laitoksissa, joissa liittymismaksua peritään).
 
Taksatietojen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä laitosten toiminnan taloudellisuudesta tai tehokkuudesta. Kunnan taksapolitiikasta riippuen laitosta voidaan tukea verovaroin tai se voi tuottaa ylijäämää kunnalle. Vedenhankintamahdollisuudet ja jätevesien käsittelylle asetettavat vaatimukset sekä yhdyskuntarakenne vaikuttavat huomattavasti laitosten kustannuksiin. Lisäksi valtion avustukset alentavat joidenkin laitosten kustannuksia.
 
Paavo Taipale
Tapahtumat
 

08.08.2014 | Jyväskylä
Ulkovalaistusseminaari


19.08.2014 | Lappeenranta
39. Ilmansuojelupäivät

27.08.2014 | Tampere
Väylät & Liikenne

27.08.2014 | Kuopio
Vesihuoltolain muutokset

28.08.2014 | Jämsä
FinnMETKO 2014

Avoimet työpaikat
 
(Ei työpaikkoja)